Raportit ja työkalut

Raportit ja työkalut -osiossa on listattuna kaikki suunnitteluoppaan teemasivuilla olevat raportit ja työkalut. Aineisto on teemakohtaisesti aakkosjärjestyksessä. Raportit sisältävät erilaisia tutkimuksia, selvityksiä, opinnäytteitä sekä taustaraportteja. Työkalut ovat puolestaan erilaisia laskentamenetelmiä, tarkistuslistoja, täytettäviä lomakkeita sekä prosessi-  ja menetelmäkuvauksia.

Työkalut

Toimenpidelistaus kuntaorganisaation sisällä toteutettavissa olevien, kestävää kehitystä (ekologinen painotus) edistävien toimitatapojen tarkastamiseksi.

Työkalussa listataan kuusi pääkohtaa, jotka olisi hyvä sisällyttää paikallisten ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistarpeiden arviointiin.

Sopeutumistyön käynnistäminen kunnassa vaatii toimenpidepolkua, joka järjestelmällisesti ohjaa työtä. Toimenpidepolku-työkalu toimii yhtenä esimerkkinä sopeutumistyön aloituksessa.

Työkalu ohjeistaa käyttämään SMART-laatukriteereitä. SMART-kriteerit auttavat määrittelemään tavoitteet selkeästi siten, että niitä on helppo ymmärtää, toteuttaa, seurata ja arvioida.

Tarkistuslista ohjaa määrittelemään kaupungin kannalta merkittävimmät ilmastonmuutoksen vaikutukset, arvioimaan paikallisten vaikutuksen voimakkuuden sekä ryhmittelemään vaikutukset toimialakohtaisesti.

Tarkistuslista teemoista (ks. yllä). Pdf-versio.

Menetelmäkuvaus ensisijaisimpien sopeutumistoimenpiteiden määrittämiseen ilmastonmuutoksen ennustettujen vaikutuksien perusteella.

Menetelmäkuvaus lehtiartikkeleiden pohjalta tehtävään haastatteluun, jonka tavoitteena on kartoittaa ja ymmärtää kunnan nykyistä haavoittuvuutta säälle ja sen ääri-ilmiöille.

Menetelmäkuvaus kaupunkien välillä toteutettavaan vertaisarviointiin, jonka ennaltamääritelty ihannemalli ja arviointikriteerit perustuvat IMS-järjestelmään.

Analyysin tarkoituksena on tarkastella tulevan rakentamisen vaikutuksia hulevesien määrään koko valuma-alueen tasolla. Hydraulisella mallinnuksella nähdään, miten lisääntyvä vettä läpäisemättömän pinnan määrä vaikuttaa esimerkiksi kaupunkipurojen virtaamaan myös puron alajuoksulla.

Taulukko ohjaa valitsemaan soveltuvia hulevesien hallintarakenteita erilaisille alueille.

Raportissa kerrotaan hulevesien hallinnan menetelmistä, hallintarakenteiden toimintaperiaatteista sekä rakenteiden kunnossapidosta.

Työkalun avulla voidaan laskea tontilta luonnontilassa poistuva virtaama sekä käsiteltävä, viivytettävä ja tulvatilanteessa esiintyvä hulevesimäärä.

Lomakkeen avulla rakennusvalvonta kerää tietoja rakennuslupaa hakevilta rakennuspaikalle suunnitellusta hulevesien hallinnasta. Lomakkeeseen täytetään tontin tiedot, hulevesien hallinta sekä purkureitti.

Työkalussa käydään läpi erilaisten toteutuneiden hulevesirakenteiden kustannuksia sekä läpäisevien päällysteiden kustannuksia verrattuna asfalttiin.

Seurantataulukkoon kunta voi täyttää suunniteltujen ja rakennettujen hulevesikohteiden perustietoja, suunnittelu- ja rakennusajankohtia, kustannuksia sekä rakenteen yksityiskohtia. Taulukosta löytyy myös tontinomistajille hulevesijärjestelmän huoltokirja.

Menetelmä vettä läpäisemättömän pinnan määrän ja osuuden laskemiseen paikkatietoaineiston avulla. Menetelmä on toistettavissa lähes minkä tahansa paikkatietoaineiston kanssa operoitaessa.

Työkalussa on esitelty hulevesien hallinnan tyyppiratkaisuja tiealueelle ja pysäköintialueelle.

Työkalussa kerrotaan vettä läpäisevistä päällysteistä.

Yhdeksänkohtainen muistilista ohjeistaa, mitä kannattaa huomioida tehtäessä seudullista hulevesisuunnitelmaa.

Muistilistaan on koottu ohjeita hulevesien hallinnasta työmaalla ennen rakennustöiden aloittamista sekä työmaan toiminnan aikana ja rakennustöiden jälkeen.

Kaupungin on hyvä määrittää oma hulevesien hallinnan ja suunnittelun prosessi, jotta se saadaan osaksi kaupunkisuunnittelua. Hulevesien hallinnan suunnittelun ja rakentamisen prosessikaavion avulla saadaan määritettyä ja vakiinnutettua vastuut, toimintatavat sekä eri osastojen välillä käytävä viestintä.

Kun tiedetään valuma-alueen vettä läpäisemättömän pinnan määrä, voidaan taulukon perusteella arvioida uoman kunto sekä määrittää suosituksia valuma-alueen maankäytön ohjaukseen, hulevesien hallintaan ja uoman suojeluun.

Vesistön herkkyyden arviointi -työkalulla saadaan alustava käsitys siitä, vaatiiko valuma-alueelta hulevesiä vastaanottava vesistö hulevesien määrällistä vai laadullista hallintaa ja tarvitseeko vesistö erityistoimenpiteitä rakentamisen seurauksena hulevesien laadun ja/tai määrän muuttuessa.

Sovellus kuvaa mallia, jossa on pyritty ennakoimaan Helsingin Pasilan alueen rakennuskannassa mahdollisesti tapahtuvien muutosten vaikutusta alueen lämpötilaan.

Työkalu kuvaa kaupungin rakennuskannan mahdollisen lisäämisen aikaansaamia lämpötilavaikutuksia. Malli perustuu Turulle laadittuun regressiomalliin.

Kartat kuvaavat Turun alueen mallinnettuja lämpötiloja. Karttojen laadinnassa on otettu huomioon kaupunkimaisen maankäytön, merialueiden ja ympäristön korkeuserojen vaikutus paikallisilmastoon.

Yleis- ja asemakaavatasolla käytettäväksi tarkoitettu työkalu, jolla voi arvioida alueen kasvillisuuden ja maaperän hiilivarastojen muutosta, joka aiheutuu maankäytön muutoksesta.

Kaupunkisuunnittelijoiden työn tueksi muodostettu tarkistuslista maankäytön suunnittelun toimenpiteistä,jotka vaikuttavat alueen hiilivarastojen ylläpitämiseen ja vähentävät maankäyttömuutoksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä.

Kaavoittajien, maisema-arkkitehtien ja pihasuunnittelijoiden käyttöön tarkoitettu työkalu tonttikasvillisuuden vihertehokkuuden edistämiseen.

Portaittainen ohjeistus viherkerrointyökalun käyttöön.

Raportit

Julkaisussa esitetään Helsingissä toteutetun sopeutumistoimenpiteiden priorisointityön vaiheet ja tulokset. Toimenpiteet priorisoitiin monikriteerimenetelmällä työpajatyöskentelynä keväällä 2014.

Paperissa esitellään ilmastonmuutokseen sopeutumisen seurannan erityispiirteitä ja  sopeutumisen mahdollisia indikaattoreita sekä selvennetään kokemuksia indikaattoreiden käytöstä kansainvälisesti.

Lahden kaupungille laadittiin hulevesiohjelma vuonna 2011. Hulevesiohjelmaan on määritelty hulevesien hallinnan tavoitteet Lahden ominaispiirteet sekä tulevaisuuden haasteet huomioiden.

Taustaraportti (2010) kokoaa yhteen Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeutumisen strategiaa varten tehtyjä selvityksiä. Raportti sisältää pk-seudun ilmastoskenaarioita sekä tietoa alueelle kohdistuvista vaikutuksista.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia (2012). Strategiaan on koottu linjauksia ja toimenpiteitä, joilla sektorit ja toimialat varautuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksiin (ajanjakso 2012-2020).

Opinnäytteessä (2014) selvitettiin, miten Helsingin kaupungissa priorisoidut ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteet ovat yhteydessä hillintätoimenpiteisiin ja kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteisiin.

Julkaisu sisältää Helsingin, Lahden ja Turun kaupunkien välillä toteutetun vertaisarvioinnin keskeisimmät tulokset ja kehitysehdotukset. Vuonna 2013 tehdyssä työssä arvioitiin kaupunkien ilmastopolitiikan ja hulevesien hallinnan onnistumista osana ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Turun, Kaarinan, Liedon, Raision ja Ruskon alueellinen hulevesisuunnitelma (2014). Suunnitelmassa on selvitetty lähtökohdat yleiskaavatasoiselle hulevesien hallinnalle, ja se on laadittu valuma-aluekohtaisena tarkasteluna.

Lahdessa selvitettiin biosuodatuksen tehokkuutta hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmänä. Selvitys tehtiin rakenteilla olevalla asuinalueella hyödyntäen luonnonmukaisia maaperäolosuhteita, hulevesiallasta sekä oja- ja purouomien kasvillisuutta.

Kaavoituksen ja suunnittelun tueksi koottiin hulevesiohjeistuksia Hollolaan ja Nastolaan.

Opinnäytteessä (2014) arvioitiin luonnonmukaisen hulevesien hallinnan osaa, merkitystä, käyttöä ja toimivuutta kaupunkisuunnittelussa sekä selvitettiin kosteikkojen ja biosuodatusjärjestelmän tehokkuutta uusilla asuntoalueilla Lahdessa.

Raportissa selvitetään, miten vettä läpäisemättömän pinta-alan määrään perustuva taajamapurojen kunnon luokittelu soveltuu Vantaan pienvaluma-alueille.

Selvityksessä (2014) laskettiin Vantaanjoen valuma-alueen sekä koko pääkaupunkiseudun alueen maanpinnan vettä läpäisemättömän pinnan osuus. Laskenta tehtiin vuoden 2009 Soil Sealing -rasreriaineistolla.

Karttaliite: Vettä läpäisemättömän pinnan alueellinen sijoittuminen pääkaupunkiseudulla kaupungeittain (4 karttaa).

Karttaliite: Vettä läpäisemättömän pinnan alueellinen sijoittuminen Vantaan vesistöalueella osavaluma-alueittan (48 karttaa).

Raportissa (2014) tarkastellaan kartta-aineiston avulla Turun ilmanlaatua heikentäviä tekijöitä. Lisäksi raportissa pohditaan kaupungin lämpösaarekkeen haitallisia vaikutuksia riskiryhmien terveyteen.

Selvityksessä (2014) käsitellään tarkemmin säätilan, vuodenaikojen, kaupungin koon ja erilaisten ympäristötekijöiden vaikutusta kaupungin lämpösaarekkeen muodostumiseen ja sen voimakkuuteen.

Dokumentissa on kerätty yhteen kaupungin lämpösaarekkeen keskeisimmät piirteet ja sen muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Lisäksi kaupungin lämpösaarekkeen tutkimusmenetelmiä kuvataan esimerkin avulla.

Raportissa (2014) esitellään hiilitasekartoituksen pohjalta kehitetty kaavoittajan ja suunnittelijan hiilitaselaskuri sekä toimenpidevalikoima, joka sisältää maankäytön suunnittelun keinoja hiilinielujen lisäämiseen ja säilyttämiseen.

Raportissa (2014) esitetään menetelmä ja tulokset kartoituksesta, jossa laskettiin Helsingin, Lahden, Turun, Vantaan ja Espoon kaupunkien metsiin, peltoihin ja puistoihin sitoutuneet hiilivarastot ja niiden muutos tarkasteluvuonna.

Lahdessa Vesijärvellä tehtiin 2013 Helsingin yliopiston kanssa yhteistyössä tutkimus, jossa selvitettiin järven kunnostukseen liittyvän hapetuksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin.

Julkaisussa (2014) kuvataan Helsingin viherkerroinmenetelmän kehittämisen vaiheet sekä avataan menetelmän käyttömahdollisuuksia osana kaavoitus- ja suunnitteluprosessia.

Selvityksessä kartoitettiin haastattelututkimuksen keinoin Helsinkiläisen pihasuunnittelun ja -rakentamisen nykyistä tasoa ja näkemyksiä viherkertoimen käyttökelpoisuudesta pihasuunnittelun apuvälineenä. Viherkehä-hankkeen loppuraportti (2014).

 

Lähteet ja linkit

Linkki ohjaa oppaan kunkin teemaosion lähteet ja linkit -sivulle.

Sopeutumisen toteuttaminen
Hulevesien hallinta
Kaupungin lämpötilaerot
Vihreä infrastruktuuri
Ilmastonmuutos ja kaupungit