Toimeenpano ja sitoutuminen

Toimeenpano

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toteuttaminen on alkanut, mutta esimerkkejä Suomessa ja Euroopassa toteutuneista toimista on vain vähän. Yleensä toimien kimmokkeena on varautuminen sään ja ilmaston vaihteluun ja sään ääri-ilmiöihin pitkäaikaisen ilmastonmuutoksen sijasta. Nykyilmaston vaihteluun varautuminen vahvistaa kuitenkin myös sopeutumiskykyä tulevaisuuden ilmastonmuutokseen.

Suomen kuntien ja maakuntien ilmasto-ohjelmissa otetaan yhä useammin huomioon sopeutumiskysymykset. Kunnilla ja seudullisilla organisaatioilla on keskeinen rooli sopeutumisen toteuttamisessa. Maakunnan tasoisten strategioiden toteutus tapahtuu kunnissa esimerkiksi kaavoituksen ja viestinnän kautta.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisella voi olla tavoitteena:

• Yhteiskunnan sopeutumiskyvyn vahvistaminen (kuten tiedon tuottaminen ja välittäminen, organisaatioiden ja järjestelmien kehittäminen vastaamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin)
• Toimet ilmastonkestävyyden edistämiseksi ja parantamiseksi (haavoittuvuuden vähentäminen ja riskien hallinta)

Kuntien sopeutumisen tavoitteet ja toimenpiteet koskevat yleensä sään ääri-ilmiöihin kuten rankkasateisiin varautumista, tulvasuojelua ja viestintää sekä tietoisuuden lisäämistä itse ilmiöstä ja muutoksiin varautumisesta. Sopeutumisen toimenpiteitä toteutetaan usein muiden ohjelmien kuten tulva- ja hulevesistrategioiden ja ympäristöohjelmien kautta.

Toimenpiteitä toteuttavat monet sektorit ja hallintokunnat kuten kaupunkisuunnittelu ja kaavoitus, tekninen toimi, rakennusvalvonta, vesihuolto, ympäristötoimi, pelastustoimi, keskushallinto (valmius- ja varautumissuunnittelu) jne. Toistaiseksi toimia on suunniteltu ja toimeenpantu vähemmän sosiaali- ja terveyspuolella sekä sivistystoimessa. Toimet ovat useimmiten teknisiä ratkaisuja ja asteittaisia ja koskevat yhtä sektoria tai kohdetta. Sektori-, hallintokunta- ja kuntarajat ylittäviä toimia on toteutettu vähemmän. Ongelman ratkaisemiseen tarvitaan myös sosiaalisia ja institutionaalisia ratkaisuja.

Sitoutuminen

Sopeutumistoimien onnistumisen kannalta olennaista on, että organisaatio osoittaa sitoutumisensa niin julkisesti asiakirjoissa kuin myös sisäisten toimintatapojensa kautta. Tämä edesauttaa toimenpiteiden jalkautumista koko organisaation tasolle sekä myös seurannan järjestelmällistä toteuttamista.

Tahtotilan osoittaminen
Sopeuttamistoimiin sitouduttaessa on syytä muistaa, että kyse on hyvin strategisista päätöksistä, jotka vaativat konkreettisia toimia ja perustuvat ennen kaikkea riskien hallintaan. Epävarmuuden vallitessa onkin oleellista, että poliittinen keskustelu keskittyy sopeutumistoimista puhuttaessa riskien analysointiin ja hallintaan. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien ääriolosuhteiden lisäksi on syytä korostaa myös sosiaalisten pitkän ajan riskien hallintaa, mikä voi monesti olla hyvin tärkeää. Tällaisia ovat mm. mahdolliset maailman ruokatuotannon häiriöt, ilmastopakolaiset sekä lisääntynyt kansainvälinen jännitys.

Erityisen tärkeää on, että kunnan tai kaupungin sopeutumistoimet eivät jää korulauseiksi, vaan muuntuvat todellisiksi toimenpiteiksi. Se, onko tehokkaampaa tehdä erillinen sopeutumisohjelma vai integroida toimenpiteet muihin asiakirjoihin, riippuu organisaation toimintakulttuurista.

Onnistumisen kannalta tärkein yksittäinen asia, joka vie sopeutumistoimia eteenpäin, on sopeuttamistoimet sisältävän asiakirjan hyväksyminen kunnan- tai kaupunginvaltuustossa. Hyväksymisen yhteydessä tulisi myös määritellä niin taloudelliset kuin henkilöstöresurssitkin suunnitelluille toimenpiteille.

Julkisen sitoumuksen sopeutumistoimien osoittamiseen voi toteuttaa monella eri tavalla. Yksi näistä on EU-tason Mayors adapt -aloite.

Kenen tulisi sitoutua?
Sopeutumistoimissa on kyse kaikkien tulevaisuudesta, siksi on olennaista että niin poliittiset ryhmät, luottamushenkilöt, johto, eri sidosryhmät kuin asukkaatkin otetaan mukaan sopeutumistoimien valmisteluun. Lisäksi eri kohderyhmiä on tiedotettava hyvissä ajoin eri toimenpiteistä. Mikäli eri sidosryhmiä ei ole otettu mukaan riittävässä määrin peruskartoituksen ja tavoitteiden asettamisen aikana, on tehtävä kaksinkertainen työmäärä viestinnässä tämän suhteen, jotta laaja sitoutuminen asiaan saavutetaan.

Toimenpiteiden käytännön toteuttamisen kannalta on esisijaisen tärkeää, että johto näyttää esimerkkiä ja toimenpiteet aidosti jalkautetaan osaksi suunnittelu- ja osallistumisprosesseja, kokonaisviestintää ja riskien hallintaa kaikilla toimialoilla.

Lähteet ja linkit -osiosta löydät lisätietoa aiheesta.