Asukkaiden osallistaminen rikastutti Martinlaakson kehityskuvaa

Martinlaaksoa halutaan kehittää elinvoimaisena, omaleimaisena sekä viihtyisänä keskustana ja kaupunginosana, ja tähän kehitykseen on otettu myös alueen asukkaat mukaan suunnittelemaan. Nettikyselyn ja työpajatyyppisten asukastilaisuuksien kautta on onnistuttu keräämään mielenkiintoisia ideoita ja arvokasta tietoa Martinlaakson toimivuudesta ja viihtyvyydestä.

Kehityskuvatyö ohjaa alueen kehittämistä

Martinlaakson kehityskuva ohjaa uutta rakentamista viitteellisesti ja määrittää yleispiirteiset reunaehdot meneillään oleville ja tulevaisuudessa laadittaville asemakaavamuutoksille. Martinlaaksoa halutaan kehittää elinvoimaisena, omaleimaisena sekä viihtyisänä keskustana ja kaupunginosana.

Kuva 1. Työpajassa esitetyt kommentit liittyen rakentamiseen Martinlaakson alueella.

Kehityskuvassa tarkasteltavia osa-alueita ovat muun muassa:

• keskusta-alueen kehittäminen
• alueen imago
• täydennysrakentamisen alueet
• maisema
• liikenneasiat
• ekologisuus

Kehityskuvaa on tehty yhdessä virkamiesten, asukkaiden, alueen yrittäjien ja muiden osallisten kanssa. Asukkailta on saatu paljon ideoita ja kommentteja jo työn alkuvaiheessa. Asukaspalaute on ohjannut kehityskuvan työstämistä ja antanut perusteluita eri ratkaisuille.

Alla käydään läpi miten asukkaiden osallistaminen ja vuorovaikutusmenettely Martinlaakson kehityskuvatyön suhteen on edennyt. Vantaalla asukastilaisuuksia järjestävät aluetoimikunnat yhdessä kyseiseen tilaisuuteen liittyvien alan asiantuntijoiden kanssa. Kaupungin valtuuston nimeämien aluetoimikuntien tarkoitus on edistää alueensa asukkaiden hyvinvointia ja parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua alueensa asioihin.

Kehityskuvatyö vireille toukokuussa 2013

Kehityskuvan vireilletulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa ”Kaupunki kaavailee” –palstalla 5.5.2013 sekä maanomistajille ja viranomaisille asiasta ilmoitettiin kirjeitse tai sähköpostitse. Tässä vaiheessa mielipiteitä saapui niukasti. Hankkeeseen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaraportti julkaistiin 16.5.2013.

Kuva 2. Työpajassa kerättiin mm. kommentteja liittyen alueen ulkotilan tilaan ja käyttöön.

Asukaskyselystä ideoita Martinlaakson kehittämiseen

Martinlaakson kehittämisestä tehtiin nettikysely asukkaille touko- ja kesäkuun aikana. Pienimuotoisella kyselyllä kartoitettiin asukkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden näkemyksiä Martinlaakson nykytilasta ja alueen kehittämisestä. Kyselyllä haettiin suuntaa antavia linjoja ja ideoita kaupunkisuunnitteluun ja tekeillä olevaan Martinlaakson kehityskuvaan. Aihealueita olivat mielikuvat, Martinlaakson imago ja tulevaisuus.

Vastauksia saatiin yhteensä 289. Suurin osa vastaajista (72 %) kaipasi Martinlaakson imagoon muutosta. Eniten imagon muutosta toivottiin rautatieaseman ja sen lähiympäristön suhteen. Alue koettiin yleisesti rauhattomaksi ja epäsiistiksi. Yleisilmeeltä osa vastaajista koki Martinlaakson betoniseksi, harmaaksi ja tylsäksi. Haluttaisiin lisää väriä, virikkeellisyyttä ja toimintaa. Vehreän luonnonläheisyyden toivottiin kuitenkin säilyvän.

Ensimmäinen asukastilaisuus kesäkuussa 2013

Martinlaaksossa pidettiin työpajatyyppinen asukastilaisuus 4.6.2013. Paikalla oli 11 kaupungin virkamiestä ja asukkaita noin 15. Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine avasi tilaisuuden ja asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala kertoi lyhyesti kehityskuvatyön taustoista. Tämän jälkeen jakauduttiin kolmeen ideointiryhmään, joissa jokaisessa on 4-5 kaupungin asiantuntijaa ohjaamassa ja kirjaamassa ideointia. Kullakin ryhmällä oli oma teemansa, jota työstetään ryhmissä.

Työpisteet vaihtuivat 20 minuutin välein siten, että lopuksi jokainen oli osallistunut kunkin työpisteen työskentelyyn. Lopuksi ryhmien koordinaattorit esittelevät tuotokset. Ryhmien aiheita olivat Martinlaakson imago, liikkuminen Martinlaaksossa ja Martinlaakson rakentaminen.

Työpajassa saadut tulokset ja kommentit asukkailta sekä nettikyselyn perusteella koottu palaute löytyy täältä.

Kehityskuva kaupunkisuunnittelulautakunnassa helmikuussa 2014

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa esiteltiin Martinlaakson kehityskuvaraportti sekä
yhteenveto 4.6.2013 pidetyn asukastilaisuuden ja nettikyselyn kommenteista ja mielipiteistä. Kehityskuvaraportti löytyy täältä.

Kuva 3. Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine toivotti kaikki tervetulleiksi asukastilaisuuteen. Kuva: MYYRMÄKI-liike / Petteri Niskanen

Toinen asukastilaisuus huhtikuussa 2014

8.4.2014 Martinlaakson koululla pidettiin toinen työpajatyyppinen asukastilaisuus, joka koski nähtävillä olevaa Martinlaakson kehityskuvaa. Paikalla oli kaupungilta 21 virkamiestä ja asukkaita noin 50.

Asukasilta aloitettiin kulttuurin parissa, kun kirjailija ja filosofi Pauli Artturi Luttinen esitti runojaan tilaisuuden alkuun. Sen jälkeen kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine toivotti kaikki tervetulleeksi. Laine tiivisti omassa esityksessään kaupunkisuunnittelun näkökulman lauseeseen ”lisää Martinlaaksoa Martinlaaksoon”, mikä selvästi miellytti asukkaita. Kaupunkisuunnittelujohtajan puheenvuorossa korostui myös paikan hengen ymmärtäminen suunnittelussa sekä asukkaiden kädenjälki.

Muita alustavia puheenvuoroja pitivät kaupungin eri alojen suunnittelijat. Puheenvuoroja kuultiin muun muassa ulkotiloista, liikenteestä, esteettömyydestä, hulevesistä, palveluista ja täydennysrakentamisesta. Asukasyhdistyksen puheenvuorossa yhdistyksen puheenjohtaja Timo Saarinen toi esille asukkaille tärkeitä kehittämistarpeita kuten asemanseudun paikoitustilanteen parantamisen.

Esitysten jälkeen jakauduttiin edellisen asukastilaisuuden tapaan kolmeen työpajaryhmään, joissa jokaisessa oli kaupungin asiantuntijoita ohjaamassa ja kirjaamassa ideointia: Kullakin ryhmällä oli oma teemansa, jota työstettiin ryhmissä. Työpisteet vaihtuivat 15 minuutin välein siten, että lopuksi jokainen oli osallistunut kunkin työpisteen työskentelyyn. Lopuksi ryhmien koordinaattorit esittelivät tuotokset. Ryhmien aiheita olivat elinvoimainen Martinlaakso, ulkotilat ja liikenne sekä kaupunkikuva ja asuminen.

Kehityskuvassa esitetty urbaani syke viritti paljon keskustelua ja ideoita. Yhteistyö illan aikana koettiin sekä asukkaiden että virkamiesten osalta positiiviseksi ja rakentavaa keskustelua käytiin hedelmällisin tuloksin.

Työpajan tuotokset ja palautteet on koottu kaupungin nettisivuille.

Kuva 4. Työpisteissä tutustuttiin kaupunkisuunnittelun eri osa-alueisiin. Kuva: MYYRMÄKI-liike / Petteri Niskanen

Mahdollisuus vastata uuteen nettikyselyyn ja osallistua esteettömyyskävelyyn

Kyselyllä kartoitetaan Martinlaakson asukkaiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden näkemyksiä Martinlaakson kehityskuvassa esitetyistä periaatteista. Aihealueita ovat muun muassa täydennysrakentamisen paikat, reitit, esteettömyys ja palvelut.

Esteettömyyskävely järjestettiin 17.4. Kävelyllä havainnoitiin puutteita muun muassa reunakivissä, valaistuksessa, kaidejärjestelyissä ja väylien yleisessä kunnossa. Kävelylle osallistui yhteensä kymmenen henkilöä, joista kolme oli kaupungin liikennesuunnittelijoita. Esteettömyysongelmia pystyttiin havainnollistamaan hyvin, sillä mukana oli sähköpyörätuolin avulla päivittäin kulkeva henkilö. Lopuksi porukka kokoontui kirjaston tiloihin juomaan kahvia ja keskustelemaan kävelyn aikana havaituista esteettömyyteen liittyvistä ongelmista.

Martinlaakson lukion taidekilpailun sato ilahdutti raatia

Toukokuussa 2014 järjestettiin taidekilpailu Martinlaakson lukiolaisille yhteistyössä asukaspalveluiden, Myyrmäen aluetoimikunnan ja koulun opettajan kanssa. Kilpailu toteutettiin osana kuvaamataidon kurssia. Kysyimme lukiolaisilta, mitä kehityskuvassa esitetty ”urbaani syke” heille merkitsee. Toteutustapa oli vapaa. Kilpailuraati oli todella vaikuttunut lukiolaisten hauskoista ideoista. Monessa työssä, kuten voittajan suihkulähdepenkissä, oli vesiteema vahvasti läsnä.

Myös saman lukion maantieteen kurssin kanssa tehtiin yhteistyötä. Aiheena yhdelle oppitunnille oli sovittu paikkatietojen sekä Kevin Lynchin teorian soveltaminen kaupunkisuunnitteluun. Esitysten jälkeen oppilaille annettiin erilaisia tehtäviä, muun muassa mielikuvakartan piirtäminen Martinlaaksosta. Tulokset analysoitiin yhdessä tunnin lopussa.

Hyväksi havaittuja keinoja asukkaiden osallistamiseen

• Sosiaalisessa mediassa kuten Facebookissa on helppo tavoittaa ihmisiä, myös nuoria. Asukkaat voivat osallistua omalla nimellään keskusteluun ja he voivat saada omaan kommenttiinsa vastauksen hyvin nopeasti. Tämä vaatii sen, että kaupungilla seurataan niitä kanavia, joihin on luotu kaupungin tili.
• Asukastilauksiin kannattaa pyytää mahdollisimman kattavasti eri alojen asianasiantuntijoita, jotta asukkaiden esittämiin kysymyksiin löytyisi heti paikan päällä vastaus.
• Asukastilaisuudessa olisi hyvä olla tarpeeksi rento ja keskusteluun rohkaiseva ilmapiiri. Työpajoissa kannattaa hyödyntää learning cafe-tyyppistä ryhmätyöskentelyä, jossa yleisö jaetaan ryhmiin, joista kukin käsittelee samaa teemaa eri näkökulmasta. Pienessä ryhmässä on helpompi sanoa mielipiteensä tai kysyä kysymyksensä kuin ison auditorion katsomossa.
• Senioriasukkaat tavoitetaan hyvin asukastilaisuuksissa, kun taas työssä käyvät ja nuoret tavoitetaan parhaiten nettikyselyjen avulla. Netin kautta saadut kommentit ja palautteet ovat olleet pääosin erittäin asiallisia.
• Nuorempien asukkaiden mukaan ottamisessa voidaan hyödyntää päiväkoteja, kouluja ja muita oppilaitoksia.
• Asukkailta kerätyt kommentit on syytä koota ja raportoida hyvin, jotta asukkaat tietävät, että heitä on kuunneltu. Samoin on hyvä kertoa avoimesti, millaisia ratkaisuja on mahdollista toteuttaa taloudellisissa puitteissa ja miksi saatetaan päätyä toteuttamaan jokin asia eri tavalla kuin mitä asukkaat ovat toivoneet.

AIHEESTA MUUALLA:

https://www.vantaa.fi/martinlaakson_kehityskuva

LISÄTIETOA:

Vantaan kaupungin asemakaavasuunnittelija Johanna Rajala, johanna.rajala@vantaa.fi

16.10.2014