Seuranta ja arviointi

osallistuminen_viestinta

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen toteutumista arvioitaessa voidaan seurata:

  • Toimenpiteiden toteutumista – esimerkiksi tavoitteiden saavuttamista
  • Tulosta – sopeutumisen toteutumista tilana, ”hyvän sopeutumisen” saavuttamista:
    • sopeutumiskyvyn paraneminen
    • haavoittuvuuden tai alttiuden väheneminen

Esimerkkejä toimenpiteiden toteutumisen seurannasta on jo jonkin verran. Sen sijaan sopeutumisen tilan tai ”hyvän sopeutumisen” saavuttamista ei vielä ole seurattu kaupungeissa Suomessa tai muualla Euroopassa.

Seurannan indikaattoreita

Sopeutumisen seurannassa on käytetty mm. seuraavanlaisia indikaattoreita tai mittareita:

  • Tavoitteiden ja suunnitelmien toteutusta mittaavat. Nämä indikaattorit voivat antaa tietoa siitä, miten ja mihin suuntaan sopeutuminen on edistynyt
  • Sopeutumisen hallintoon, instituutioihin ja päätöksentekoon liittyvät – esimerkiksi pidemmän aikavälin tavoitteen saavuttaminen kuten merenpinnan nousuun varautuminen, lainsäädännön kehittyminen
  • Ilmastonmuutoksen vaikutuksia, niille haavoittuvuutta ja altistumista mittaavat – esimerkiksi rakennusten määrä tulvariskialueilla

Seurannan haasteet

Sopeutumisen seuranta ei ole suoraviivaista tai yksinkertaista. Seurannan haasteita ovat ainakin:

  • Sopeutuminen on prosessi, jossa pitää tehdä jatkuvia muutoksia ja säätöjä.
  • Selkeitä kynnysarvoja hyvälle tai menestyksekkäälle sopeutumiselle ei ole olemassa. Lähtötietojen saaminen on hankalaa, sillä luonnon ja yhteiskunnalliset järjestelmät ja ilmasto ovat jatkuvassa muutoksen tilassa
  • Sopeutuminen on lähes aina osa laajempia yhteiskunnallisia tai ympäristötavoitteita.
  • Sopeutumisen aikajänne on pitkä. Toimenpiteiden ja niiden mitattavien vaikutusten välillä voi olla vuosia tai vuosikymmeniä
  • Epävarmuus on olennainen osa ilmastonmuutosta, sen vaikutuksia ja niihin sopeutumista.
  • Usein on mahdotonta arvioida kuinka suuria luonnononnettomuuksien seuraukset ilman varautumistoimia olisivat olleet.
  • Sopeutumisen toimenpiteitä ja panoksia on usein vaikeata liittää tiettyihin tuloksiin. Esimerkiksi alueen tai yhteisön haavoittuvuuden väheneminen voi johtua useista tekijöistä ja sopeutumistoimien osuutta voi olla vaikea määrittää.
  • Sopeutumistoimilla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia ja ne voivat esimerkiksi lisätä kasvihuonekaasupäästöjä, aiheuttaa haitallisia sosiaalisia, taloudellisia tai ympäristövaikutuksia tai vaikeuttaa sopeutumista jossain toisessa paikassa.

Arvioinnin kohteen määrittely

Sopeutumisen arviointi on keskittynyt pääasiassa vaikutusten, haavoittuvuuden ja sopeutumisen suunnittelun arviointiin ja vähemmälle huomiolle on jäänyt toimeenpanon ja varsinaisten sopeutumistoimien arviointi. Sopeutumisprosessin ja toimeenpanon lisäksi arvioinnissa käytettävien indikaattoreiden tulisi keskittyä vaikuttavuuden arviointiin.

Sopeutumistoimenpiteet ovat usein poikkisektoraalisia ja vaikuttamiskeinot hyvin moninaisia, mikä vaikeuttaa toimenpiteiden arvioinnin suunnittelua. Ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä pystytään usein mittaamaan kvantitatiivisesti, mikä tekee niiden seurannasta ja arvioinnista sopeutumistoimenpiteiden arviointia yksinkertaisempaa.

Arviointia suunniteltaessa tulisi päättää, mitä arvioidaan, millä tasolla ja millä aikajänteellä. Arvioinnin kohteena voi olla esimerkiksi kunnan sopeutumiskapasiteetti tai haavoittuvuuden väheneminen. Näiden arviointi vaatii kuitenkin usein yksityiskohtaista tutkimusaineistoa ja teknistä osaamista ja näin ollen paljon resursseja. Yksittäisen sopeutumisprojektin tai ohjelman osan arviointi on selkeämpää, sillä ohjelma-arviointiin liittyy usein jo olemassa olevia indikaattoreita.

Arviointi voi keskittyä myös yksittäisten sopeutumistoimenpiteiden arviointiin, mutta tärkeää toimenpiteiden arvioinnissa on laajentaa toteuttamisen arviointi toimenpiteen vaikuttavuuden arviointiin. Näin saadaan tietoa, onko toimenpiteellä vastattu suunnitellusti esimerkiksi riskin pienenemiseen vai tulisiko jatkossa toimenpidettä muuttaa tai kohdistaa toiselle alueelle.

Arviointimenetelmät

Sopeutumisen suunnittelu on vasta alkanut monissa Suomen kunnissa eikä seurannasta ja arvioinnista ole vielä muodostunut hyviä käytäntöjä edes kansainvälisessä mittakaavassa. Sopeutumisen suunnittelun prosessissa seuranta ja arviointi vaativat edelleen lisätutkimusta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin soveltuvien menetelmien löytämiseksi. Tärkeää olisi löytää yksimielisyys siitä, miten sopeutumisen onnistuminen määritellään ja miten sitä voidaan mitata.

Ilmastonkestävä kaupunki- hankkeessa sopeutumisen arviointia lähestyttiin vertaisarviointimenetelmän kautta. Helsingin, Lahden ja Turun ilmastoasiantuntijat arvioivat toisten kaupunkien sopeutumisen nykytilaa ja käytäntöjä haastattelemalla kaupunkien virkamiehiä ja päättäjiä ja tutustumalla olemassa oleviin dokumentteihin. Lopputuotoksena jokaiselle kaupungille luotiin toimenpidesuosituksia. Menetelmäkuvauksessa kuvataan vertaisarviointiprosessi ja raportissa kaupunkien arvioinnin tulokset.

 

Lähteet ja linkit -osiosta löydät lisätietoa aiheesta.