Osallistuminen ja viestintä

osallistuminen_viestinta

Sopeutumistoimien onnistumisen kannalta olennaista on mahdollistaa kaikkien määriteltyjen sidosryhmien osallistuminen sopeutumistoimien toteuttamiseen. Tässä tärkeässä roolissa on laaja-alainen viestintä eri kanavia käyttäen. Sopeutumistoimien alussa on tärkeää tehdä laaja sidosryhmäanalyysi ja tasaisin väliajoin päivittää se vastaamaan muuttunutta tilannetta. Analyysissa tuodaan esille tarkemmin eri sidosryhmien tarpeet ja mahdollisuudet osallistua toimintaa sekä mietitään miten viestintä tavoittaisi eri sidosryhmät parhaiten.

Ennakkoasenteisiin vaikuttaminen

Sopeutumistoimissa viestintä, niin ulkoinen kuin sisäinenkin on kaiken perustana sillä eri tahoilla on useita asiaan liittyviä uskomuksia ja ennakkoasenteita. Viestinnän ytimessä tulisikin olla ennakkoasenteisiin pureutuminen, jotta laaja-alaisia sopeutumistoimia saadaan aikaiseksi. Esimerkiksi Turun kestävän kehityksen budjetoinnissa kokonaisvaltaisella viestinnällä on suuri merkitys.

Tärkeää on ymmärtää että riskiä ei voi hallita mikäli kiistää sen olemassaolon tai ei näe sen tulevan. Lähtökohtaisesti tämä tuokin useita psykologisia haasteita, joihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota viestinnässä, sillä ne ovat monesti suurimpia esteitä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ymmärtämisessä ja priorisoinnissa:

  • Ihmisillä on rajoittunut kapasiteetti ottaa vastaan asioita joita ei vielä tiedetä ja joihin ei olemassa henkilökohtaista kokemusta. Useasti päätökset perustuvat siihen mitä me parhaiten muistamme, nimenomaan yleisimmin viimeaikaiset kokemukset.
  • Riippumatta esitetystä tiedosta, ihmiset uskovat yleensä, että tulevaisuus on parempi kuin menneisyys. Ihmisten aivoille on haastavaa toimia todennäköisyyksien kanssa.
  • Lisäksi ihmisillä on tapana etsiä säännönmukaisuuksia asioista, joka usein johtaa siihen, että menemme monimutkaisissa haasteissa lukkoon.

Sinänsä hyvän pohjan sopeutumisviestinnälle luo jo itse sana sopeutuminen, joka sanana tuo mieleen positiivisia mielleyhtymiä, kuten valmius, sinnikkyys ja sietokyky. Perusviestintäkanavien lisäksi on syytä hyödyntää sosiaalisen median mukanaan tuomia mahdollisuuksia viestinnässä.

Vahva sidosryhmien yhteistyö

Eri toimijoiden (kansalaisten/asiantuntijoiden/päättäjien) vastuiden ja roolien selkeyttäminen ja keskinäinen yhteistyö on tärkeää laajojen sopeutumistoimien aikaansaamiseksi. On hyvä muistaa, että monesti sidosryhmät luovat julkisen paineen sopeutumistoimille ja ovat monesti itse ilmastonmuutokseen sopeutumisessa jo pitkällä. Näin ollen vuoropuhelussa kaikki tahot oppivat toisiltaan.

Kaikkia yhteiskunnan tasoja tarvitaan sopeutumistoimissa. Syytä onkin tehdä tarkka sidosryhmäanalyysi eri kohderyhmien tarpeista osallistamisen ja viestinnän suhteen. Se, miten priorisoidut sidosryhmät otetaan mukaan eli osallistetaan toimintaan riippuu organisaation osallistumiskanavista. Ohessa karkeaa luokittelua eri sidosryhmistä:

  • asukkaat – tietoisuuden lisääminen, toimintatapojen muutos, riskien ja epävarmuuksien ymmärtäminen
  • akateemiset – tietotaidon kehittäminen ja parantaminen, päätöksenteon kannalta olennaisen tiedon tarjoaminen
  • toimijat (suunnittelijat, taloyhtiöt, pelastuslaitos, terveyspalvelut) – tietotaidon kehittäminen ja hyödyntäminen tehokkaiden toimien ja tietoisuuden lisäämiseksi
  • yksityissektori – uusien teknologioiden, työkalujen ja talousmekanismien etsiminen

On tarpeen avata selkeästi kuka vastaa mistäkin, sillä useasti eri tahot luottavat siihen, että yhteiskunta kantaa niiden mukanaan tuomat kustannukset. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on julkisesti kerrottu, että valtio ei ole vastuussa yksiköiden ja eri liike-elämän kustannuksista, jotka aiheutuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumistarpeista. Tämä on lisännyt eri tahojen omia sopeutumistoimia. Myös Suomessa on jouduttu pohtimaan näitä asioita, ja esimerkiksi Turun tulvien aiheuttamissa korvauksissa käytettiin neuvottelukäytäntöä.

 

Lähteet ja linkit -osiosta löydät lisätietoa aiheesta.