Jyväskylän asuntomessualueella hyödynnetään viherkerrointa

Suomessa viherkerrointa on kokeiltu Jyväskylän asuntomessualueen 2014 suunnittelussa. Äijälänrannan asuntomessuilla vihertehokkuutta pilotoidaan yhdessä omakotitalokorttelissa. Rakennusten ja pihojen suunnittelua ohjaavat asemakaava sekä rakennustapaohjeet. Rakennustapaohjeissa on annettu ohjeita kaikille omakotitalokortteleille sekä erityisesti ns. ”Green Factor” pilottikorttelille.

Äijälänrannassa vihertehokkuustyökalua tulee käyttää pilottikorttelin pihasuunnitelmissa, muissa asuntomessualueen pihoissa sen käyttö on myös toivottavaa. Kokeilukorttelissa vihertehokkuuslaskelmat tulee esittää rakennuslupavaiheessa pihasuunnitelmien liitteenä. Vihertehokkuus lasketaan pihasuunnitelman perusteella valmiin excel-taulukkopohjan avulla. Taulukkopohjana Jyväskylässä käytetään Malmön kaupungissa kehitettyä mallia, jota on muokattu paikallisiin olosuhteisiin ja suunnittelutavoitteisiin sopivaksi.

Ratkaisut, joita vihertehokkuus edistää, korostavat mm. hulevesien luonnonmukaista käsittelyä sekä tonttien monimuotoisempaa ja runsaampaa kasvillisuutta. Näillä vähennetään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia haittavaikutuksia eli vähennetään hulevesitulvariskejä tai parannetaan pienilmaston olosuhteita. Vihertehokkuusmenetelmän tavoitteena on myös esim. ilman epäpuhtauksien vähentäminen ja kaupunkiympäristön monimuotoisuuden lisääminen.

Vihertehokkuustyökalun on tarkoitus olla joustava menetelmä, jota voidaan räätälöidä aina paikan ominaispiirteiden tai suunnittelutavoitteiden mukaisesti. Äijälänrannassa ”Green Factor” -korttelissa on painoarvoa annettu mm. luonnonmukaisen kasvillisuuden käyttämisestä, sillä alueen tuntumassa on luonnon monimuotoisuuden ja erityisesti linnuston kannalta arvokas luhta-alue. Kokonaistavoitearvo vihertehokkuudelle Green Factor -korttelissa on 0,6. Vihertehokkaimpia ratkaisuja ovat monimuotoiset istutukset, maavaraiset istutusalueet, hule-vesipainanteet tai läpäisevät pinnoitteet. Tiiviisti rakennetuilla alueilla pisteitä voi kerryttää myös viherseinin ja viherkatoin. Myös asuntomessualueella on toivottavaa toteuttaa viherkattoja ainakin piharakennuksissa.

Vihertehokkuuden laskeminen

Pihan vihreille elementeille annetaan taulukossa kerroinarvo väliltä 0,1 – 1,0. Kun esim. kasvillisuuspeitteisen alueen pinta-ala kerrotaan kyseisen elementin vihertehokkuuskertoimella, saadaan tuloksena kyseisen alueen vihertehokkuusluku. Koko tontin vihertehokkuusluku saadaan laskemalla eri elementtien luvut yhteen ja ne suhteutetaan tontin kokonaispinta-alaan. Pisteytysjärjestelmän tavoitteena on edistää kasvillisuuden monipuolista käyttöä, läpäisevien pinnoitteiden innovatiivista hyödyntämistä, vihreitä kattoja ja julkisivuja, puuston käyttöä sekä kerroksellista kasvillisuutta. Samaan tavoitearvoon on mahdollista päästä usealla suunnitteluratkaisulla, se mahdollistaa toiminnallisesti ja esteettisesti monipuoliset ratkaisut. Pihoilla käytettyjen pinnoitettujen alueiden osalta elementit jakautuvat läpäisemättömiin, puoliläpäiseviin ja läpäiseviin pintoihin.

LÄHTEET

Jyväskylän kaupunki 2012.  Vihertehokkuus – Green Factor. Ohje suunnittelijoille. Viitattu 3.2.2013.  https://www2.jkl.fi/kaavakartat/asuntomessut/vihertehokkuusohje.pdf

Vihertehokkuus Jyväskylän asuntomessuilla -esite N.d. Viitattu 3.2.2013. https://www2.jkl.fi/kaavakartat/asuntomessut/green_factor_esite.pdf

AIHEESTA MUUALLA

Lue lisää vihertehokkuusmenetelmästä ja sen soveltamisesta Jyväskylän pilottialueella: Marja Pelon maisema-arkkitehtuurin diplomityö ”Vihertehokkuus rakennetussa ympäristössä”.

4.2.2013