Vihreä infrastruktuuri

 

Ruotsin Malmössä sijaitseva Augustenborgin asuinalue on kokenut valtavan muodonmuutoksen 1990-luvulta. Tulvaongelmista ja huonosta maineesta kärsinyt alue nauttii nykyään maailmanlaajuista suosiota kestävän kehityksen mukaisen asuinalueen mallikappaleena. Alueen yksi merkittävimmistä parannuksista on ollut hulevesien hallinnan muuttaminen avoimeksi ja näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa muun muassa viherrakentamisen avulla.

Chicago kannustaa viherrakentamiseen lupaamalla vihreille rakennussuunnitelmille nopeutetun lupaprosessin.

Kaarelan kaupunginosassa Luoteis-Helsingissä sijaitseva Kuninkaantammi on Helsingin vuonna 2008 voimaan tulleen hulevesistrategian pilottikohde. Vanhalle teollisuusalueelle rakennetaan ekologisesti kestävä kaupunkimainen asuinalue, jossa hulevesien hallinta toteutetaan perinteisen putkiratkaisun sijaan luonnonmukaisin menetelmin.

Viherkerrointa on kokeiltu Jyväskylän asuntomessualueen 2014 suunnittelussa.

Oulussa sijaitsevan Ruskon jätekeskuksen lajitteluareenan päälle valmistui vuonna 2012 Suomen suurin viherkatto. Jätekeskus pidättää katon avulla kiinteistön hulevesiä ja haluaa esimerkillään toimia suunnannäyttäjänä vastaaville, laajoja läpäisemättömiä pintoja omaaville teollisuus- ja liikekiinteistöille.

Rotterdam on keksinyt tavan lisätä veden varastointitilaa tiheään rakennetussa kaupungissa. Vesiaukio on keino parantaa hulevesien hallintaa kaunistamalla samalla kaupunkiympäristöä.

Berliinissä rakennusten suunnittelussa on otettava huomioon vaatimus, jonka mukaan tietty osuus kehitettävästä alueesta tulee jättää viheralueeksi. Säädös pyrkii lisäämään viheralueiden kehitystä kaupunkialueilla.