Aaltomittaukset merellisten asuinalueiden suunnittelun apuna

Helsingin rannikon aaltoilusta ollaan saamassa entistä tarkempaa tietoa. Käynnissä olevassa tutkimushankkeessa muodostetaan koko Helsingin rannikon kattava aallonkorkeuskartasto, jonka toivotaan toimivan apuvälineenä esimerkiksi uusien asuinalueiden rakennuskorkeuksien suunnittelussa. Merellisten asuinalueiden kaavoittamisessa tulee aaltoilun lisäksi ottaa huomioon ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät sään ääri-ilmiöt sekä merenpinnan nousu.
Snadi

Stadin Snadi -aaltopoiju keräämässä aallokkotietoja Vuosaaren sataman itäpuolella. (Kuva: Risto Niinimäki)

Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä -tutkimushanketta toteuttaa Ilmatieteen laitos Helsingin kaupungin kiinteistöviraston geoteknisen osaston tilauksesta. Hanketta toteutetaan vuosina 2011–2015 ja sen lopputuotteena on tarkoitus synnyttää koko Helsingin rannikon kattava aallonkorkeuskartasto. Kaavoitusvaiheessa turvallisia rakennuskorkeuksia määritellessä tieto paikallisesta aaltoilusta on tärkeää.

Meriveden aaltoilun mittauksia on tehty Suomen rannikkoalueilla 1970-luvulta lähtien: muun muassa Helsingin edustalla sijaitseva Helsingin poiju mittaa aallokkoa kohdassa, jossa vesisyvyys on 53 metriä. Nämä olosuhteet eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia esimerkiksi uusien merellisien aluerakennuskohteiden olosuhteisiin nähden, sillä avomerellä aallokko voi olla moninkertainen. Muun muassa vapaan ulapan pituudella, rannan muodolla ja vesisyvyydellä on ratkaiseva merkitys aallokon korkeuteen ja sen rantautumiseen.

Kiinteistöviraston tilaamassa tutkimushankkeessa tehdään nyt ensimmäistä kertaa koko Helsingin rannikkovesiä koskevat aaltomallilaskelmat. Tähän mennessä kaavoitukseen tarvittavat aallonkorkeustiedot on pääsääntöisesti hankittu aika- ja kustannussyistä yksinkertaistetuilla laskentamenetelmillä – Helsingissä vain Vuosaaren sataman suunnittelua varten on tehty kattavia aaltomittauksia.

Hernesaari on Helsingin myrskyisin ranta

Tutkimushankkeessa kerätään tietoa Helsingin rannikon eri alueiden aallokosta kahden kuukausittain paikkaa vaihtavan aaltopoijun avulla. Aaltoilutietoa on tarkoitus kerätä ainakin kymmenestä eri pisteestä. Esimerkiksi elokuussa 2013 toinen poijuista laskettiin Östersundomiin, jonne rakennetaan lähivuosikymmeninä pientalovaltainen asuinalue. Hankkeen tähänastisista mittaustuloksista on selvinnyt, että Hernesaari ja erityisesti sen itäpuoli on Helsingin myrskyisin ranta. Kruununvuorenselän aaltojen syntymiseen ulkomeren aallokko taas ei mittauksien mukaan pääse vaikuttamaan juuri lainkaan  – lahden aallokko muodostuu siis pääsääntöisesti siellä vallitsevien tuuliolosuhteiden mukaan.

Tutkimusprojektin lopuksi pyrkimyksenä on hankkia pysyvä aaltopoiju Helsingin lähivesien aaltomittaukseen. Pysyvän aaltopoijun saaminen mahdollistaisi myös automaattisen aaltovaroitusjärjestelmän kehittämisen Helsingin rannikkoseudun pienveneilijöille ja parantaisi näin meriliikenteen turvallisuutta.

Aaltomittauksien ohella tällä hetkellä ollaan muodostamassa valtakunnallisia 100 vuoden arvoja merenpinnan tasoista, jotka sisältävät luonnollisen vaihtelun lisäksi ennusteen kasvihuoneilmiön vaikutuksesta. Näiden arvioiden mukaan merenpinta Helsingin edustalla tulee nousemaan noin 0,4 metriä seuraavan 100 vuoden aikana.

Itämeren aaltoennätykset

Viime vuosina Itämerellä on tehty useita voimistuneiden myrskytuulien aikaansaamia aaltoennätyksiä. Esimerkiksi Suomenlahdella ja Helsingin edustalla ennätyksiä saatiin marraskuussa 2001 sekä 2012, kun merkitsevä aallonkorkeus nousi 5,2 metriin ja korkein yksittäinen aalto 9 metriin. (Merkitsevä aallonkorkeus vastaa yleensä likipitäen silmillä havaittavaa aallonkorkeutta, kun taas yksittäinen aalto on yleensä noin kaksi kertaa merkitsevää aallonkorkeutta suurempi.) Tällä alueella sekä itä- että länsituuli voivat kasvattaa näin korkeita aaltoja, mutta tätä korkeammiksi ne eivät juuri voi nousta Suomenlahden pitkänomaisen muodon vuoksi.

 

LÄHTEET

Vähäaho, I. (2013). Aaltomittaukset ja aaltomallilaskelmat Helsingin rannikkovesillä. Tilannekatsaus. Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Viitattu 3.9.2013. https://www.hel.fi/static/kv/Geo/CasePankki/Aaltoiluselvityksen_tilannekatsaus_2013-05-15.pdf 

Ilkka Vähäaho 2013. Osastopäällikkö, geotekninen osasto, Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. Henkilökohtainen tiedonanto 29.8.2013.

Pettersson, H. & Leijala, U. N.d. Aaltoennätykset Itämerellä. Ilmatieteen laitos. Itämeriportaali. Viitattu 3.9.2013. https://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallokko/fi_FI/aaltoennatyksia/

AIHEESTA MUUALLA

Hankkeessa käytettävän Stadin Snadi -aaltopoijun reaaliaikaiset tiedot.
Hankkeessa käytettävän Stadin Aapo -aaltopoijun reaaliaikaset tiedot.

 

4.9.2013

Print Friendly, PDF & Email