Sopeutumisen toteuttaminen

 

Helsingin rannikon aaltoilusta ollaan tuottamassa entistä tarkempaa tietoa. Käynnissä olevassa tutkimushankkeessa muodostetaan nyt ensimmäistä kertaa koko Helsingin rannikon kattava aallonkorkeuskartasto, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi uusien asuinalueiden turvallisia rakennuskorkeuksia määritellessä.

Asiantuntijatuuletus kokoaa eri alojen asiantuntijat luottamukselliseen ja avoimeen tiedonvaihtotilaisuuteen, jossa asiantuntijat sparraavat toisiaan. Turussa tilaisuuden aiheena oli ilmastonmuutoksen sopeutumiseen tarvittavat toimenpiteet ja kustannukset.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelu käynnistyi Lahdessa EU-hankkeen myötä. Sen toiminta perustui vahvasti hankekumppaneiden väliseen tiedon ja kokemusten vaihtoon sekä tietoisuuden lisäämiseen. Projekti toimi hyvänä alkusysäyksenä järjestelmälliselle ilmastonmuutokseen sopeutumistyölle.

Helsingin kaupungin keskushallinto on ottanut vuonna 2013 käyttöön LUOVA-varoitusjärjestelmän, jonka kautta kaupunki saa tiedon kotimaassa äkillisesti uhkaavista luonnononnettomuuksista. Tiedotteet saapuvat järjestelmän ylläpitäjältä sähköpostin välityksellä kaupungin yhteyshenkilöille. Järjestelmä on yksi osakokonaisuus kaupungin valmiussuunnittelua.

Helsingin kaupungin vuonna 2013 julkaisema tulvaohje kertoo, miten asukkaat voivat suojata omaisuuttaan merivesi- ja vesistötulvia vastaan. Kiinteistöjen oma-aloitteisen varautumisen toivotaan hyödyttävän asukkaiden ohella koko kaupunkia tulvatilanteessa.

Hollannin valtion rahoittama laaja julkisen tietoisuuden edistämiskampanja ”The Netherland Live with Water” pyrki lisäämään tietoisuutta ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ja mittavista maankäytön muutoksia vaativista sopeutumistoimenpiteistä.

Turun kaupunki juurruttaa järjestelmällisesti kestäviä toimintatapoja organisaatioonsa. Toiminnalla saadaan aikaiseksi toimintatavan muutoksia kaikilla toimialoilla sekä konserniyhtiöissä. Kannustinporkkanoina tavoitteissaan onnistuneille yksiköille jaetaan lisämäärärahaa.

Kööpenhaminassa on suunnitteilla ”maailman ensimmäinen” ilmastonkestävä asuinalue, jonka on tarkoitus valmistua vuonna 2016. Asuinalueen on tarkoitus sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin, joista erityisesti rankat sateet ovat aiheuttaneet kaupungille huomattavia kustannuksia.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on noussut Malmössä vahvasti esiin ja kaupunki on alkanut aktiivisesti sopeutua lisääntyviin sademääriin, merenpinnan nousuun ja tulviin. Esimerkiksi viherkattojen määrä on kaupungissa poikkeuksellisen suuri ja hulevesien huomioimisesta viheralueiden suunnittelussa löytyy lukuisia esimerkkejä.

Mayors Adaptin tavoitteena on inspiroida ja tukea paikallisviranomaisia osallistumaan ilmastonmuutoksen sopeutumiseen. Tarkoituksena on tarjota osallistuville paikkakunnille mahdollisuus esitellä ympäristöystävällisiä toimenpiteitä ja saavutuksia Euroopan-laajuisesti, jotta tietoisuus ilmastonmuutoksesta kasvaisi.

Pääkaupunkiseudun yhteinen ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia käynnistyi taustaraportin kokoamisella. Raporttiin koottiin sopeutumisen kannalta tärkeitä selvityksiä, joiden pohjalta strategia muodostettiin. Taustaraportin laatiminen oli osa Baltic Sea Region -ohjelman BaltCICA-hanketta.

Rotterdam on asettanut kunnianhimoiset tavoitteet niin hiilidioksidipäästöjen vähentämiselle kuin sopeutumiselle: kaupungin tavoitteena on olla täysin ilmastonkestävä vuoteen 2025 mennessä. Ilmastonkestävä Rotterdam on kaupungin sopeutumisohjelma, joka toimii osana Rotterdamin ilmastoaloitetta.

Lahti toteutti syksyllä 2013 Kouvolan kanssa yhteistyössä vertaisarvioinnin, joka on tehty tavoitteiden SMART-laatukriteereihin perustuen.

Stuttgart sijaitsee kukkuloiden ympäröimässä laaksossa, minkä vuoksi kaupunki kärsii huonosta ilmanlaadusta ja korkeista lämpötiloista. Kaupunkisuunnittelijoiden avuksi on kartoitettu Stuttgartin alueen ilmasto-olosuhteet, ja lisäksi kaupunkilaiset on otettu aktiivisesti ilmastotyöhön mukaan muun muassa tarjoamalla heille mahdollisuus adoptoida puita.

Lahden kaupungilla ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on integroitu muuhun johtamisjärjestelmään sen lisäksi, että taustalla on sektorikohtaisia suunnitelmia.

Toimialoittainen haavoittuvuustarkastelu tehtiin kansallisen sopeutumisstrategian tausta-aineistoksi. Sen pohjaksi otettiin Hallitustenvälisen Ilmastopaneeli IPCC:n kehittämät kriteerit. Selvityksessä koottiin toimialoittaiset taulukot, joissa alaan kohdistuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioitiin.

Elokuussa 2012 öinen rankkasade aiheutti Turussa viemäritulvia. ILKKA-hankkeen aikana tulvien kustannuksia on tarkasteltu tarkemmin ja seurattu vahinkojen käsittelyn vaiheita, ja paljon asioita opittiin myös kantapään kautta.