Tulvaniittykosteikolla käsitellään uuden asuinalueen ja katualueiden hulevedet

Kolmikallionpuistoon on suunniteltu tulvaniittykosteikko hulevesien viivyttämistä varten. Tavanomaisilla sadetapahtumilla hulevedet kerääntyvät kosteikon keskellä olevaan uomaan, ja suurilla sadetapahtumilla vesi nousee uomasta tulvaniitylle.

Lisärakentaminen vaatii uusia hulevesien hallintakeinoja

Vantaalla Kolmikallionpuiston läheisyyteen rakennetaan uusia asuntoja, joiden tonttien ja katualueiden hulevedet käsitellään ennen niiden johtamista alueen halki kulkevaan Multaojaan. Multaoja on vesilain mukaisen luokituksen perusteella puro, joka laskee etelään Espoon Monikonpuroon.

Hulevesiä muodostuu rakennettavalta alueelta tonteilta ja katualueelta. Lisäksi hulevesiä johdetaan myös jo aiemmin rakennetulta alueelta. Alueen hulevedet kootaan puistoon, jonne rakennetaan hulevesien käsittelyn viivytyspainanteena toimiva tulvaniittykosteikko. Kun hulevesiä viivytetään painanteessa, niiden sisältämät epäpuhtaudet pääsevät laskeutumaan altaan pohjalle ja Multaojaan laskevan veden laatu paranee. Tulvatilanteessa vesi pääsee tulvimaan painanteessa olevasta uomasta ympärille olevalle tulvaniitylle.

Kuvassa 1 on esitetty Multaoja ja rakennettavan tulvaniittykosteikon paikka. Tulvan aikana vesi pääsee tulvimaan kuvassa olevalle siniselle alueelle. Tulvaniittykosteikon länsipuolelle tulevat uudet asuinrakennukset, joiden tonttien hulevedet käsitellään Kolmikallionpuistossa. Tien eteläpuolella Multaojaa jouduttiin siirtämään vähän idemmäksi rakennettavan alueen alta pois. Kuvassa 1 oja on esitetty sen alkuperäisessä paikassa.

Kuva 1. Kolmikallionpuisto sijaitsee Länsi-Vantaalla.

Tulvaniittykosteikko hoitaa hulevesien käsittelyn puistossa

Kuvassa 2 on esitetty suunnitelma tulvaniittykosteikosta. Painanteen keskellä on uoma, johon vedet kerätään. Sateella vedellä on tilaa nousta uomasta tulvaniitylle. Näin Multaojan alajuoksulla saadaan virtaama pidettyä tasaisena, vaikka lähialueiden vettä läpäisemättömiltä pinnoita kertyy nopeasti isoja määriä hulevesiä.

Hulevesien viivytystilavuus koko tulvaniittykosteikon alueella on noin 200 m³ ja se on mitoitettu niin, että se tyhjenee noin 10 tunnissa. Uoman keskelle sijoitetaan nauhamaisesti yksi rivi virtausta hidastavia luonnonkiviä, jotka ovat kooltaan noin 200–300 millimetriä.

Kuva 2. Kolmikallionpuiston tulvaniittykosteikon suunnitelma (kuva: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, muokattu)

Painanteen loppuosassa on pato (Kuva 3), joka viivyttää vesien pääsyä eteenpäin Multaojaan. Patorakenne muodostuu murskeesta ja askelkivistä, joita pitkin pystyy kävelemään.

Etelässä alue rajoittuu Rajatorpantiehen, jonka ali vesi johdetaan rumpua pitkin. Rumpu toimii padottavana rakenteena tulvan aikana. Veden pinta nousee painanteessa ja tulvaniityllä rummun yläpinnan tasolle. Rumpu on mitoitettu kerran 50 vuodessa toistuvalle sadetilanteelle.

Kuva 3. Viivytyspato (kuva: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, muokattu)

Uoman kunnossapidon helpottamiseksi ja eroosiosuojaksi sen sisään ja ulos johtavien purkupaikkojen kohdalle asennetaan kivikkorantaa. Painanteeseen saapuvassa vedessä on epäpuhtauksia, jotka laskeutuvat suurimmaksi osaksi painanteen alkuosaan. Kunnossapidon kannalta on hyvä, että painanteen alkuosa on helppo puhdistaa, sillä siihen kerääntyy eniten roskia.

Kasvillisuudella on tärkeä osa hulevesien hallinnassa ja viihtyisyyden luomisessa

Tulvaniittykosteikko tulee puistoon, joten sinne halutaan puistoympäristöön sopivia kasveja ja nurmikkoa. Viivytyspainanteeseen istutetaan niittykasveja, kuten kukkivia tulvaniitty- ja rantakasveja. Tulvatasanteille kylvetään luonnonkukkia, kuten harakankelloa, niittyhumalaa ja suojaheinää. Niitystä halutaan matalakasvuista, ja kasvien täytyy viihtyä savisessa ja kosteassa maassa. Tulvaniitylle kylvetään myös luhtalemmikkejä erillisiin asetelmiin. Puron sivuille istutetaan kosteikkoperennoja. Kosteikkokasvilajit ovat kotimaisia ja niiden tulee kestää ajoittaista vedenpinnan nousua.

Työmaavedet täytyy käsitellä asianmukaisesti

Jotta hulevesipainanne toimisi kuten se on suunniteltu, työmaa-aikaiset järjestelyt tulee tehdä niin, ettei painanne valmiiksi kuormitu haitta-aineista. Työmaalla maaperää myllätään, mikä aiheuttaa kiintoaineksen määrän lisääntymistä hulevesiin. Suurin osa kaivuutöistä pitäisi tehdä ennen viivytyspainanteen yhdistämistä Multaojaan. Tällä estetään haitta-aineiden pääsyä puroon.

Rakennustyömaan aikaisina hulevesirakenteet on syytä pitää mahdollisimman yksinkertaisina. Esimerkiksi olemassa olevista maastonpainanteista voi padottaa laskeutusaltaita. Laskeuttaminen voi myös tapahtua erillisessä altaassa kuten siirrettävässä kontissa. Hulevesien kannalta parasta olisi, että rakennustyöt saataisiin kerralla tehtyä, eikä maata tarvitsisi myllätä useampaan otteeseen. Maaperän täytyy asettua rauhassa, jotta siitä ei irtoa kiintoainesta ja ravinteita veden mukana.

Kompensaatiota voidaan käyttää, jos hulevesien hallinnan teknistä ratkaisua ei voida toteuttaa tontilla

Kohteessa on käytössä kompensaatioperiaate. Tonttien omistajat, jotka eivät pysty rakentamaan hulevesiä viivyttäviä rakenteita tontille, osallistuvat tulvaniittykosteikon rakennus- ja ylläpitokustannuksiin Kolmikalliopuistossa. Kompensaatiota tulee käyttää vasta viimeisenä vaihtoehtona, jos muita ratkaisuja hulevesien hallinnasta ei voida toteuttaa.

LÄHTEET:

Vantaan kaupungin asemakaava ja rakennussuunnitelmat

LISÄTIETOA:

Vantaan kaupungin vesihuollon suunnittelupäällikkö Marika Orava, marika.orava@vantaa.fi

16.10.2014