Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen Kytölässä

Toteuttajataho: Lahden kaupunki
Sijainti: Lahti

Lahdessa selvitettiin biosuodatuksen tehokkuutta hulevesien luonnonmukaisen hallinnan menetelmänä. Selvitys tehtiin rakenteilla olevalla asuinalueella hyödyntäen luonnonmukaisia maaperäolosuhteita, hulevesiallasta sekä oja- ja purouomien kasvillisuutta. Saatujen tulosten perusteella biosuodatuksella on huleveden sisältämiä ravinteita ja haitta-aineita vähentävä vaikutus ja tulosten perusteella voidaan perustella biosuodatuksen käyttöä hulevesien käsittelymenetelmänä.

Kuva 1.

Hulevesien käsittely toteutetaan luonnonmukaisin keinoin

Biosuodatuksen tehokkuutta ja toimivuutta selvitettiin Lahden Kytölän kaupunginosassa, joka on rakenteilla oleva uusi asuinalue. Paikalle on rakennettu vuonna 2012 kaksi viivytysallasta käsittelemään lähiasuinalueen hulevesiä. Kohteessa hulevesien puhdistamisessa hyödynnettiin luonnonmukaisia maaperäolosuhteita, hulevesiallasta sekä oja- ja purouomien kasvillisuutta ja maa-aineksia. Kohteen biosuodatusrakenne oli luonnollinen eikä sitä varten ollut rakennettu eri maalajeja sisältävää kerroksellista tutkimuspaikkaa. Hulevesijärjestelmän biosuodattamistehoa selvitettiin ottamalla näytteitä ennen ja jälkeen viivytysaltaan.

Näytteitä on otettu syksyllä ja keväällä.  Vesinäytteistä analysoitiin sameus, pH, sähkönjohtavuus, kiintoaine, orgaaninen kokonaishiili (TOC), kokonaistyppi ja -fosfori, metallit: alumiini (Al), kadmium (Cd), kromi (Cr), kupari (Cu), lyijy (Pb) ja sinkki (Zn). Bakteereista analysoitiin enterokokit , kaksi kertaa Escherichia coli ja huhtikuusta 2014 fekaalit koliformit (44 °C 24 h). Lisäksi analysoitiin öljyhiilivedyt.

Kuva 2.

Biosuodatusta voidaan hyödyntää hulevesien käsittelyssä

Tulosten perusteella biosuodatuksella on merkitystä hulevesien puhdistumisessa. Tutkittavien muuttujien pidättyminen ojan kasvillisuuteen, hiekka- ja sorakerrokseen sekä viivytysaltaan hulevettä viivyttävä vaikutus on tulosten perusteella nähtävissä. Parhaiten pidättyi kiintoaine ja veden sameus väheni. Ravinteista kokonaistyppi pidättyi useimmin, kuin fosfori. Sinkin reduktio oli metalleista suurin, mutta myös kupari ja alumiini vähenivät hyvin.  Kadmium, kromi ja lyijy pidättyivät vain muutamissa näytteissä. Toisaalta pitoisuudet olivat hyvin pieniä ja merkittävää eroa näytepisteiden välillä ei ollut. Enterokokit ja fekaalit koliformit pidättyivät hyvin.

LÄHTEET

Huttunen, J. (2014). Luonnonmukainen hulevesien hallinta uusilla asuntoalueilla Lahden Karistossa ja Kytölässä. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/71374/Huttunen_Jessica.pdf?sequence=1 [Viitattu 18.9.2014]

Hämäläinen, T. (2014). Biosuodatuksen tehokkuuden selvittäminen, case Kytölä https://www.ymk-projektit.fi/suunnitteluopas/files/2014/07/Biosuodatusraportti.pdf

16.10.2014