Rakentaminen muuttaa veden kiertoa

Rakennettujen alueiden vettä läpäisemättömät pinnat muuttavat voimakkaasti luonnollista hydrologista kiertoa. Tiiviisti rakennetulla alueella vettä läpäisemätöntä pintaa on jopa 80-90 prosenttia. Rakennetun, vettä läpäisemättömän pinnan lisääntyessä sadeveden imeytyminen maaperään estyy, pintavalunta lisääntyy ja virtaamat viemäristössä kasvavat. Leena_Mikkonen_YoungHulevesiä vastaanottavassa taajamapurossa eroosio lisääntyy ja vedenlaatu huononee.

Erillisviemäröidyllä alueella hulevedet kuljettavat katu- ja pysäköintialueille kertyneet epäpuhtaudet käsittelemättöminä purojen kautta lähimpään vesistöön, mikä huonontaa alapuolisen vesistön vedenlaatua. Sekaviemäröidyllä alueella hulevedet johdetaan jäteveden mukana jätevedenpuhdistamolle, mistä aiheutuu rankkasateiden yhteydessä puhdistuskapasiteetin ylittymistä, toimintaongelmia ja ylivuotoja.

Mitä enemmän vettä läpäisemätöntä pintaa, sitä huonompikuntoiset taajamapurot

Vettä läpäisemättömän pinta-alan osuutta voidaan suoraan käyttää kuvaamaan taajamapurojen tilaa. Pohjois-Amerikassa kehitettyä vettä läpäisemättömän pinnan osuuteen perustuvaa taajamapurojen luokittelun soveltuvuutta Suomen oloihin selvitettiin Vantaan pienvaluma-alueilla (Schuelerin luokittelun soveltuvuus Vantaalle).

Kaupunkialueella syntyvää ja hulevesien mukanaan kuljettamaa kuormitusta on syytä tutkia myös paikan päällä tehtävillä mittauksilla, jotta saadaan selville alueen hulevesien todellinen laatu. Lahden keskustassa tehdyistä mittauksista voi lukea lisää kohdasta Suunnittelusta käyttäjille.

Hulevesien kokonaisvaltaisessa hallinnassa ensisijainen periaate on hulevesien muodostumisen estäminen. Vettä läpäisemättömien pintojen määrän pitäminen mahdollisimman alhaisena ja vettä läpäisevien pintamateriaalien käyttäminen ovat tehokkaita keinoja estää hulevesien muodostumista.

Vettä läpäisemätön pinta-ala selviää esimerkiksi ilmakuvista

Vettä läpäisemättömän pinnan osuus voidaan selvittää ilmakuvatulkintana. ILKKA-hankkeessa tuotettiin pääkaupunkiseudulle maanpeiteaineisto, jossa ilmakuvan ja muiden lähtöaineistojen perusteella luokiteltiin Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueilta mm. kadut, rakennukset, muu vettä läpäisemätön pinta, korkea ja matala kasvillisuus, avokallio ja paljas maa. Aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi vettä läpäisemättömän tai kasvipeitteisen pinta-alan laskennassa ja yhdyskuntarakenteen muutosten seurannassa.

Olemassa on myös valmiita aineistoja kuten European Environment Agencyn Soil Sealing –aineisto, joka on vapaasti saatavilla Suomen ympäristökeskuksesta. Aineisto on paikkatietorasteri, joka on tehty satelliittikuvien automaattitulkinnalla, ja sen ruutukoko on 20 metriä. Lue lisää Soil Sealing -aineiston käytöstä Vantaanjoen valuma-alueen vettä läpäisemättömän pinta-alan kartoituksessa.

 

Lähteet ja linkit -osiosta löydät lisätietoa aiheesta.