Vettä läpäisemättömän pinnan kartoittaminen osana kokonaisvaltaista hulevesien hallintaa

(Mikko Pusa, HSY)

Valuma-alueella sijaitsevan vettä läpäisemättömän pinnan määrällä on voimakas vaikutus kaupunkipuron veden laatuun, virtaamiin sekä biologiseen tilaan ja eroosioon. Kestävän ja kokonaisvaltaisen hulevesien hallinnan toteuttamiseksi tarvitaan mm. tietoa ihmistoiminnan aiheuttamasta kaupunkipuroihin kohdistuvasta kuormituksesta. Kaupunkipurojen kuormitusta voidaan arvioida ensisijaisesti purojen valuma-alueiden vettä läpäisemättömän pinnan perusteella. ILKKA –hankkeessa esiteltyä vettä läpäisemättömän pinnan määrän kartoittamista sovellettiin Vantaan kaupungin alueella sijaitsevien pienvesikohteiden valuma-alueiden vettä läpäisemättömän pinnan arvioimiseksi (kuva 1.)

.

VLP_vantaa_pienvaluma_case_kuva

Kuva 1. Vettä läpäisemättömät pinnat Vantaan pienvesikohteiden valuma-alueilla. Numeroarvo yhdistää valuma-alueen taulukon 1. ID –sarakkeeseen. Valuma-alueet luokiteltiin myös Schuelerin luokituksen mukaisesti.

Vettä läpäisemätön pinta pienvesikohteiden valuma-alueilla

Vantaa julkaisi vuonna 2009 pienvesivesiselvityksen, jonka tarkoitus oli kartoittaa kaupungin pienvedet sekä inventoida niistä olemassa oleva tieto. Työ liittyi vuoden 2008 aikana laadittuun Vantaan hulevesiohjelmaan. Selvityksen yhteydessä ei kuitenkaan määritetty pienvesialueiden valuma-alueille vettä läpäisemättömän pinnan määrää.

Tässä yhteydessä selvityksen pienvesikohteiden valuma-alueille laskettiin vettä läpäisemättömän pinnan määrä ja osuus pinta-alasta hyödyntäen Vantaan kaupungin paikkatietoaineistoja sekä European Environment Agencyn Soil sealing paikkatietoaineistoa vuodelta 2009. Tuloksena saatiin valuma-aluekohtaiset vettä läpäisemättömien pintojen määrät (taulukko 1.). Menetelmä oli helposti toteutettavissa ja nopea suorittaa. Jatkossa menetelmä on mahdollista toteuttaa myös tuoreemmilla ja tarkemmilla paikkatietoaineistoilla.

VLP_vantaa_pienvaluma_case

Taulukko 1. Vettä läpäisemättömät pinnat pienvesikohteiden valuma-alueilla. ID, yhdiste kuvaan 1.; Pienvesikohteen nimi, yhdiste Pienvesiselvityksen kohdealueseen

Vettä läpäisemättömän pinnan määrän tiedostaminen ohjaa suunnittelua

Valuma-alueen vettä läpäisemättömän pinnan määrän avulla voidaan arvioida uoman kunto sekä määrittää suosituksia valuma-alueen maankäytön ohjaukseen sekä hulevesien hallintaan ja uoman suojeluun. Pyhtäänkorvenojan (kuvassa nro 32) ja Mätäoja/Onkiojan (kuvassa nro 48 ja 44) valuma-alueiden pinta-alasta läpäisemättömän pinnan määrä on suuri ja alueilla muodostuu suuria määriä käsittelyä vaativia hulevesiä.

Suurin osa Vantaan pienvesikohteista on valuma-alueen vettä läpäisemättömän pinnan osuuden mukaan Schuelerin luokituksen mukaisesti muuntuneita tai taantuneita kohteita eli vettä läpäisemätöntä pintaa on yli 10 %. Pyhtäänkorvenojan valuma-alueella on jo havaittu todellisia tulvaongelmia, joten puron varrelle ja sen alajuoksulle on suunniteltu viivytysaltaita.

Samoin Länsi-Vantaalla kaavoituksessa on otettu huomioon Mätäoja/Onkiojan kasvavat hulevesimäärät. Vettä läpäisemättömän pinnan suuren osuuden vuoksi, alueella vaaditaankin tonttikohtaista viivytystä ja sinne on suunniteltu hulevesiallas hulevesien käsittelyä varten.

Vettä läpäisemättömän pinnan kartoitustuloksia hyödynnetään jatkossakin

Jatkossa Vantaalla tullaan hyödyntämään yhä enemmän tämän kaltaisen tutkimuksen tuloksia maankäytön sekä vesihuollon suunnittelussa. Yhtenä esimerkkinä kaupunkipurojen tilan ja vettä läpäisemättömän pinnan määrän seurannan ajankohtaisuudesta Vantaan kaupungin toiminnassa on Hanna Tuomisen diplomityö, jossa määritetään vettä läpäisemättömän pinnan osuuksia sekä valuntakertoimia erilaisille maankäyttömuodoille ja Vantaan pienvesistöille. Työ valmistuu syksyllä 2014.

Kaupunkipurojen kuormituksen näkökulmasta kaupungeissa on järkevää tiivistää alueita, joissa on jo paljon vettä läpäisemätöntä pintaa ja pyrkiä suojelemaan luonnontilaisempana säilyneitä puroja tiiviin rakentamisen vaikutuksilta. Alueille, joissa on paljon vettä läpäisemätöntä pintaa, tulisi aktiivisesti kohdentaa hulevesien hallinnan toimenpiteitä, jotta tunnistettaisiin helposti hulevesitulvapotentiaali ja kaupunkipurojen elinvoimaisuus säilyisi mahdollisimman hyvin.

Tässä yhteydessä esitetyn kaltainen vettä läpäisemättömien pintojen alueellisen jakautumisen tarkastelu on yksi lisätyökalu, jolla voidaan helpottaa hulevesien hallinnan toimenpiteiden kohdentamista alueille, joissa niistä saadaan suurin mahdollinen hyöty.

 

Lisätietoja:
Marika Orava
Vantaan kaupungin vesihuollon suunnittelupäällikkö
marika.orava@vantaa.fi

Aiheesta muualla: Vantaan pienvesiselvitys (2009). https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/64935_PienvesiRaportti_2009-03-25.pdf

 

19.9.2014.