Vantaalla lumenvastaanottopaikalta sulavia lumia puhdistetaan biosuodatusalueella

Vantaan Koisotiellä sijaitsee lumenvastaanottoalue, jonka yhteyteen rakennettiin vuonna 2011 sulamisvesiä puhdistava biosuodatusalue. Lumenvastaanottoalueen hulevedet eli sulamis- ja sadevedet johdetaan läjitysalueen reunaojissa ensin hiekan- ja öljynerotukseen. Erotinjärjestelmästä vedet jatkavat biosuodatusalueelle.

Biosuodatusalueesta 90 % on kasvien peitossa. Kasveiksi on valittu kosteutta ja lumen suurta suolapitoisuutta kestäviä kasvilajeja; järviruoko (Phragmites australis), järvikaisla (Schoenoplectus lacustris) ja kapealehtiosmankäämi (Typha angustifolia). Biosuodatusalueen ympärille on kylvetty tulvaniittyä, rantaniittykasveja ja luhtalemmikkejä.

Kuvassa esitetään biosuodatusalueen rakenne. Koisotien biosuodatusalueella ylivuoto johdetaan kosteikkoon.
Kuvassa esitetään biosuodatusalueen rakenne. Koisotien biosuodatusalueella ylivuoto johdetaan kosteikkoon.

Biosuodattimen rakenteena on suodatinkerros, suodatinkangas ja kuivatuskerros, jossa on salaojaputki. Suodatinkerroksessa on puolet hiekkaa ja loput vaatimattomien kasvien kasvualustaa sekä humusta. Suodattunut hulevesi ohjataan salaojissa kosteikkoon. Biosuodatusalueen ylivuoto ohjautuu suoraan kosteikkoon.

Toteutuneita kustannuksia ei ole vielä eritelty toiminnoittain, mutta vuoden 2009 kustannusarviossa biosuodatusalueen kustannuksiksi arvioitiin 40 000 €. Siitä maa- ja pintarakenteiden osuus oli 8 000 € ja loput kustannuksista koostuivat ylivuotoputkista, tulokaivosta ja salaojista. Hiekan- ja öljynerotinjärjestelmän kustannuksiksi arvioitiin samana vuonna myös 40 000 €.

 

LÄHTEET

FCG Planeko Oy. 2009. Koisotien tukikohta, lumenvastaanottopaikka. Vantaan kaupunki. s.45.

15.4.2013