Jätekeskus pidättää hulevesiä 3600m² kokoisen viherkaton avulla

Oulussa sijaitsevan Ruskon jätekeskuksen lajitteluareenan 3600m² kattoalaa peittää maksaruohomatto ja 20 tutkimuskoealuetta erilaisine kasveine. Vuonna 2012 valmistunut viherkatto on Suomen suurin ja sijainniltaan pohjoisimpia. Oulun Jätehuolto pidättää viherkaton avulla kiinteistön hulevesiä ja haluaa esimerkillään toimia suunnannäyttäjänä vastaaville teollisuus- ja liikekiinteistöille. Koealueilla Helsingin yliopisto puolestaan tutkii, mitkä kasvit sietävät arktisia oloja.

Lajitteluareena Laren viherkatto ilmakuvasta. (Kuva: Suomen Ilmakuva/ Oulun Jätehuolto)

Lajitteluareena Laren investointikustannukset nousivat viherkaton myötä noin 100 000 – 200 000 eurolla, josta suurin osa kului kestävimpien rakenteiden tekemiseen. Koko lajitteluareena tuli maksamaan noin 3,2 miljoonaa euroa.Vaikka viherkatot yleensä aiheuttavat lisäkustannuksia perustamisvaiheessa, niiden käyttöikä voi olla jopa kaksinkertainen normaaliin kattoon verrattuna. Elinkaari pidentyy, kun kasvillisuus suojaa pintamateriaalia UV-säteilyltä ja tasaa kattoa rasittavaa lämpötilojen vaihtelua. Istutetusta kasvillisuudesta riippuen viherkatto voi pidättää jopa 50–90 prosenttia sulamis- ja sadevesistä, joten tulvimisen vähentämisen ohella sen avulla on myös mahdollista pienentää vesimaksuja.

Ruskon jätekeskuksen investointipäätökseen vaikuttivat keskeisesti juuri katon pitkä käyttöikä sekä sen toiminnallisuus. Hulevesien hallinnan ohella viherkaton pitäisi muun muassa viilentää areenan sisätilaa kesäisin ja parantaa näin työskentelyolosuhteita. Viherkatto on tunnistettu liikelaitoksessa myös imago- ja vastuukysymykseksi: Oulun Jätehuolto haluaa toimia suunnannäyttäjänä osoittamalla, että ratkaisu on kilpailukykyinen vaihtoehto suurien teollisuus- ja liikekiinteistöjen alueilla, joissa laajat läpäisemättömät pinnat aiheuttavat haasteita hulevesien hallinnalle. Suomen muut jätekeskukset ovatkin kiinnostuneet ratkaisusta useiden muiden sidosryhmien ohella.

Viherkatto asennettiin usean vuoden suunnittelutyön jälkeen vastavalmistuneen lajitteluareenan päälle vain muutamassa viikossa. Pääkasvillisuutena on erilaisia maksaruoholajikkeita, joita suositaan viherkatoilla niiden vähäisien kasvualustavaatimuksien takia. Oulun Jätehuollon ja viherkaton toimittajan, Envire VRJ Group:in, välisen sopimuksen mukaan toimittajan vastuulla on kahden ensimmäisen vuoden aikana kasvillisuuden hoito eli kastelu ja lannoitus, sekä tarpeen mukaan kasvillisuuden uusiminen. Kasvuston vakiinnuttua katon pitäisi olla lähes huoltovapaa. Tällöin lannoituskertojen väli voi olla 3 vuotta, mutta kastelu on edelleen tarpeellista aina pitkien kuumien kausien aikana.

Katolla tutkitaan arktisien olojen asettamia vaatimuksia

Jätekeskuksen viherkatto on osa Helsingin yliopiston Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushanketta. Tutkijoiden tavoitteena selvittää 200m² kattavilla koealoilla erityisesti sitä, minkälaiset kasvit sietävät arktisia oloja sekä miten suomalaiset harvinaistuneet ketokasvit voisivat pärjätä katoilla. Oulun poikkeuksellisen kuivan kevään takia katon perustaminen oli selkeästi haasteellisinta tutkimushankkeen muihin kohteisiin verrattuna, mutta pohjoinen sijainti ei kuitenkaan ole esteenä lajien menestymiselle. Tämän osoittaa esimerkiksi Norjassa vastaavissa olosuhteissa sijaitseva, hyvinvoiva 27 000m² viherkatto.

Viherkatot tuottavat lukuisia hyötyjä rakennetussa ympäristössä

Viherkattojen suosio kasvaa kaupunkiympäristössä ilmeisistä syistä: ne ovat keino lisätä tiiviisti rakennettujen ja laajasti pinnoitettujen alueiden kasvillisuusalaa, joka usein joutuu väistymään rakentamisen tieltä. Viherkatoilla voidaan vastata kaupunkiympäristölle ominaisiin haasteisiin, joista useat tulevat edelleen korostumaan ilmastonmuutoksen tuomien vaikutuksien myötä.

Yliopiston tutkimuskoealueita viherkatolla. (Kuva: Oulun Jätehuolto)

Hulevesien imeyttämisen ja viivyttämisen ohella viherkatot:

1) tasoittavat lämpötilaeroja eli viilentävät kesällä ja eristävät lämpöä talvella,
2) vaimentavat rakennuksen sisätiloihin kulkeutuvaa melua,
3) ilmansaasteita suodattamalla parantavat ilmanlaatua,
4) tarjoavat elinympäristön ja lisäävät kaupunkiluonnon monimuotoisuutta,
5) toimivat hiilinieluina sekä
6) hyvin hoidettuna lisäävät viihtyisyyttä ja voivat lisätä kiinteistöjen maisemallista ja rahallista arvoa.

 

 

LÄHTEET

Gabrych, A., Mesimäki, M. & Lehvävirta, S. n.d. Tutkimusalusta viherkatoilla. Oulun viherkatto. Esite. Nurmi, V., Votsis, A., Perrels, A. & Lehvävirta, S. 2013. Cost-benefit analysis of green roofs in urban areas: case study in Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2013:2. Viitattu 29.4.2014. http://www.luomus.fi/sites/default/files/files/green_roof_cost_benefit_analysis_raportteja_2-2013.pdf

Veuro, S., Lehvävirta, S. & Mesimäki, M. 2012. Viherkattojen elinkaarianalyysi ja kestävät rakenneratkaisut. Esiselvitys. Helsingin yliopisto. Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimusohjelma.

Jari Kangasniemi 2013. Kehittämispäällikkö, Oulun jätehuolto. Henkilökohtainen tiedonanto 29.11.2013.

AIHEESTA MUUALLA

Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia -tutkimushanke: Luomus.fi/viherkatot

 

29.4.2014