Augustenborgin asuinalueen tulvaongelma poistui avoimella viemäriverkostolla

Ruotsin Malmössä sijaitseva Augustenborgin asuinalue kärsi 80-luvulla toistuvista tulvista ja heikon taloudellisen tilanteen synnyttämistä sosiaalisista ongelmista. Tilanteen parantamiseksi käynnistettiin hanke, jonka päämääränä oli valjastaa alueen asukkaat kehittämään naapurustostaan sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävämpi. Yksi suurimmista tavoitteista oli alueen hulevesien hallinnan muuttaminen avoimeksi ja näkyväksi osaksi kaupunkikuvaa. Tänä päivänä Augustenborg on paitsi yksi Ruotsin edistyksellisimmistä alueista kestävän kehityksen näkökulmasta, myös suosittu vierailukohde ja oppimisympäristö esimerkillisine hulevesiratkaisuineen ja viherelementteineen.

Ekostaden Augustenborg -projekti käynnistettiin vuonna 1998 Malmön taloyhtiö MKB:n ja Malmön kaupungin yhteishankkeena. Hankkeen tavoitteena oli – yksinkertaisesti – luoda sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävä naapurusto. Augustenborgin asukkaita, yrityksiä ja kouluja sitoutettiin heti alusta alkaen projektiin järjestämällä keskustelutilaisuuksia, työpajoja ja tapahtumia, joissa muodostettiin yhteistä näkemystä alueen tulevaisuudesta.

Avoin vesiaihe Augustenborgin asuinalueella. (Kuva: Tina Nyfors)

Alueen tulvaongelmaa olisi voitu vähentää muuttamalla sekaviemäröinti erillisviemäröinniksi, mutta hankkeen alussa tehtiin päätös ratkaista ongelma ekologisemmalla tavalla. Lähtökohdiksi alueen suunnittelulle otettiin 1) käsitellä hulevedet mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa sekä 2) siirtää hulevesiä eteenpäin avoimessa viemärisysteemissä. Avoimella viemärisysteemillä nähtiin potentiaalia lisätä asuinympäristön viihtyvyyttä ja vahvistaa alueellista omaleimaisuutta. Vaihtoehdolla vältettiin lisäksi voimakas maanmuokkaus, mitä erillisviemäröinnin asentaminen olisi vaatinut.

Tänä päivänä jopa 90 prosenttia alueen hulevesistä ohjautuu avoimeen viemäriverkostoon. Verkosto sisältää yli kuuden kilometrin pituudelta kanaaleja ja vesikäytäviä sekä kymmenen säilytyslampea. Sadevesi kerätään luonnonojiin, kosteikkoihin ja tekoaltaisiin ennen sen ohjaamista tavanomaiseen viemärijärjestelmään. Satoja puita, pensaita ja muita viherrakenteita on integroitu kaupunkikuvaan kymmenillä piha-alueilla, jotka ovat asukkaiden virkistyskäytössä. Alueella ei ole ollut ainuttakaan tulvaa viemäriverkoston muutoksen jälkeen, ja alueen monimuotoisuus on kasvanut merkittävästi. Hankkeen aikana Augustenborgiin perustettiin lisäksi maailman ensimmäinen kasvitieteellinen kattopuutarha, mikä ei ole ainakaan vähentänyt alueen maailmanlaajuista vetovoimaisuutta vierailukohteena.

Asukkaiden osallistaminen oli avaintekijä hankkeen onnistumiseen

Hankkeen onnistumisen avaimet kytkeytyvät vahvasti avoimeen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Asukkaiden ja muiden toimijoiden osallistamisen sekä aktiivisen viestinnän ansiosta hanke kohtasi poikkeuksellisen vähän vastustusta, vaikka avoimiin vesiaiheisiin kohdistuu vielä nykypäivänäkin ennakkoluuloja. Systemaattisen työn mahdollisti KMB:ltä ja paikallisilta yrityksiltä saatu jatkuva rahoitus sekä valtion myöntämä rahallinen tuki alueen kehittämiseen.

Hulevesiratkaisujen lisäksi asuinalueen kehittämisessä keskityttiin energiatehokkuuteen, kestävään energiantuotantoon, kierrättämiseen sekä sähköisen julkisen liikenteen ja yhteiskäyttöautojen edistämiseen. Ekostaden Augustenborgin vaikuttavien tuloksien myötä useita samanlaisia projekteja on käynnistetty Malmössä ja muualla Ruotsissa. Augustenborgissa edelleen jatkuva kehittämistyö näyttää varteenotettavaa esimerkkiä siitä, kuinka jo olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen on mahdollista integroida alueen ekologisuutta, ilmastonkestävyyttä, viihtyisyyttä ja arvoa nostavia ratkaisuja.

 

LÄHTEET

Stahre, P. 2008. Blue-green fingerprints in the city of Malmö, Sweden. Malmö’s way towards a sustainable urban drainage. http://www.citywater.fi/files/2013/08/BlueGreenFingerprints_Peter.Stahre_webb.pdf

Augustenborg, Malmö: Retrofitting SUDS in an urban regeneration area. http://www.grabs-eu.org/membersArea/files/malmo.pdf  In: Kazmierczak, A. & Carter, J. 2010. Adaptation to climate change using green and blue infrastructure. A database of case studies.

Rolfsdotter-Jansson, C. n.d. Ekostaden Augustenborg – On the way towards a sustainable neighbourhood. http://www.malmo.se/download/18.af27481124e354c8f1800015944/1383649554009/AugustenborgBroschyr_ENG_V6_Original-Small.pdf

 

20.3.2014